Tromssahan on tunnetusti niin sopivassa solmukohdassa muun maailman ja Huippuvuorten välillä että vieraita riittää. Hyvä näin. Valoisten öiden aikana ikkunaton olohuone-keittiö-eteis-vierashuoneeni nousee arvoon arvaamattomaan. Ilmeisesti pimeässä on helpompi nukkua kuin ikkunallisissa huoneissa.
Vieraat on kyllä siitä hyvä juttu että tulee koluttua Tromssan nähtävyyksiä joihin ei omin päin tule eksyttyä. Yliopiston luonnon- ja kulttuurihistoriallinen museo oli sopivan pieni kolmen vartin kierrokselle. Ulkomaalaisystävällinen museo ei kyllä ole, aika moni teksti löytyi seinästä pelkästään norjaksi. Todella turistisuuntautunutta. Vaan eipä ulkomaalaisen elämä ole muutenkaan aina helppoa. Apteekin reseptilääkerekisterijärjestelmä ei tunne muita kuin norjalaisia henkilötunnuksia, kaupassa ei kelpaa ulkomaalainen MasterCard eikä Visa Electron.... Ja silti luulis että rajan ylitys Suomesta Norjaan on yksi niitä maailman helpompia. Huh, onneksi vakituinen asukas saa käyttöönsä niin henkilötunnuksen, omalääkärin kuin täkäläisen pankkikortin. Vastaavia epäkätevyyksiä lie suomessa pilvin pimein, niihin ei vaan kotimaalainen törmää.
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar