Maastotöiden tekeminen on todellista kuplassa elämistä. Koko muu elämä katoaa jonnekkin taustalle eikä siihen ole ajatusten tasolla mitään kontaktia. Kaikki on kovin konkreettista, tässä ja nyt.
Vaikka kuinka luin reissun aikana ajatteluttavia kirjoja (ihmisten sopeutumisesta elämään pohjoisilla alueilla esihistorian aikana ja toisen afrikan nykyisistä konflikteista taustoineen ja tapahtumineen ja seurauksineen), elin silti kuplassa. Maailmaa voi parantaa ilman varsinaista otetta siihen, huonoa huumoria voi viljellä niin että vatsalihaksia vääntää ja illalla nukahtaa päivän ulkoilusta väsyneenä ja tyytyväisenä.
Palasin maanantai-iltana niin sanotun sivistyksen pariin. Siivosimme ihmisen pesältä tai "itsestään kuolleelta mäyrältä" tuoksahtavan kämppämme aamulla, kävelimme tielle ja istuimme pizzeriaan odottamaan loppuporukkaa. Tiistai-iltaan mennessä olimme ajaneet Tromssaan ja löysin kotini odottamasta ja jopa kaikki kasvit elossa. Oli outoa olla yksin. Vierotusoireita kuplasta.
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar