Heiniä ja myyriä

Nyt näyttää (noin 150:ttä kertaa, ei pitäs nuolasta ennen kuin tipahtaa) siltä että saan kuin saankin analysoitua heinänäytteitä joitten perässä minä ja assistenttilauma olemme juosseet pitkin tunturia kaksi kesää. Lyhyesti tarina menee niin että porot syö heiniä (ihan varmasti), jotka yrittää puolustautua kasaamalla piikiteitä lehtiinsä (mitä todennäköisemmin). Sitten myyrät tahtois syödä heiniä (kai, ainakin niillä on joskus heinää mahassa), ja voi huonosti kun heinissä on paljon piitä (vissiin). Meillä on ollut heiniä niin poron- kuin myyrän kestävissä häkeissä, ja ihan vapaasti kaikkien pupellettavana. Siitä sitten selvitämmä onko porojen ruokailutottumuksilla vaikutusta myyrien ruoan laatuun. Ja jos näin on, onko tällä mitään tekemistä sen kanssa miksikä myyräkannat kasvavat, eivät kasva, tai romahtavat. Suorastaan maailmaa mullistavaa ja ylejäänkin merkityksekästä informaatiota.

Onneksi projektissa on mukana norjalainen aina ylipirteä kasvitieteen ohjaajani, jolle ongelmat eivät ole ongelmia vaan haasteita (kyllä, siitä huolimatta, ihan oikesti hän on mukava), innokas suomalainen myyrätutkija joka sumplii näytteitä analysoitavaksi sillä puolen rajaa ja espanjalainen opiskelijaparka joka leikkelee kuivattuja heiniä näytteiksi. Väitöskirjatutkija pääsee sitten ehkä joku päivä tekemään pulleita käyriä :)

Heinää häkissä ja sen vieressä

Heinät matkalla maastosta labraan