
Lumisadeöinä herään välillä katolta puoavan lumen ääneen. Unenpöppörössä luulee helposti että koko talo aikoo pudota alas rinteestä.

Näkyvyys: alhainen.

Naapuri. Kuulemma joskus 90-luvulla lunta tuli jonain talvena niin paljon että ihmiset kaivautuivat ulos taloistaan yläkerran kautta. Sitä odotellessa.

Parkkipaikka. Onneksi en omista autoa. Tai kai siinä saisi paljon liikuntaa sitä kinoksesta kaivaessa.
1 kommentar:
;) uhhuh
Legg inn en kommentar