Käsittämättömän iso osa niinsanotusta tutkimustyöstä on juuri tälläistä: väkertämistä millä ei ole nitään tekemistä tutkittavan asian kanssa. Kuinka tärkeää voi olla onko lähdeluettelossa vuosiluvut erotettu suluilla vai pilkuilla, ja onko taulukon muuttujien yksiköt mainittu taulukon otsikossa vai taulukossa? Ymmärrän kyllä että teksti kannattaa muotoilla niin lyhyeksi, ytimekkääksi ja simppeliksi että viesti välittyy perille. Mutta en viitsisi laskea montako tuntia per lause olen viettänyt gradu-artikkelini parissa. En tiedä helpottaako vai pahentaako asiaa Christiaanen saksalainen tarkkuus; hiomme lauseita jotka mielestäni olivat käyttökelpoisia jo ajat sitten. Toisaalta niiden hiominen kuntoon saattaa tarkoittaa että saamme artikkelin julkaistua helpommin ja käytämme vähemmän aikaa uudellenkirjoittamiseen. Mutta tällä kertaa ymmärsin koko artikkelin vaikka en ole ajatellutkaan sitä kohta puoleen vuoteen, ja onnistuin jopa löytämään kaikki tiedostot ilman valtaisaa jahtia:)

Ja sitten nysväsin ihan huvikseni ja askartelin kuvan avokadosta ja paprikasta. Kun kerta valokuvasin aamulla jalustan kanssa ja tällä työkoneella on kiva kuvankäsittelyohjelma...
2 kommentarer:
Olen hyvällä menestyksellä käyttänyt ohjelmaa QrindEQ (Latex-to-Word). Ohjelma väittää olevansa ilmainen vain rajallisen määrän ajokertoja, mutta hyvin se on tuossa huristellut jo yli vuoden.
Enig med deg: Tutkimus on syvältä, kun mitään ei ehdi tutkia.
sain tänään toimimaan LaTex2rtf -ohjelman. Ilmainen, mutta yhteistyö BibTexin kanssa ei ole ihan saumatonta, ja muotoilulla kikkailu pitää jättää pdf-versioihin. Tässä kuitenkin haettiin konstia jakaa teksti sisällönmuokkausvaiheessa, ja rtf toisaalta on aika monen ohjelman luettavissa.
Legg inn en kommentar